Kohti inttiä

Aamuja!.. 

Vapaus viedään. Kohta on se hetki astua armeijan tamineisiin ja heittää aivot hetkeksi narikkaan. Mutta ensin aijon kuitenkin avata vähän mitä olen sillä vapaa-ajallani touhunnut.

Reilu viikko sitten palasin Norjasta, missä viihdyin reilut pari viikkoa. Harjoituskuvio oli selkeä hiihtoa,rullailua,pyöräilyä ja vaellusta, unohtamatta reissun oikeaa tarkoitusta, lomaa. Alku ei ollut paras mahdollinen koska olin jo suomessa sairastunut flunssaan. Flunssan vakavuus tuli testattua kun pyöräilin pirkanpyöräilyn(134km) juuri ennen lähtöä, kuume ei noussut ei siis hätää. Norjassa suuntasimme samantien Sognefjellettiin norjan parhaaseen hiihtomestaan.  

   Ensimmäiselle viikolle tunteja tuli 26, ja tärkeimpänä nousumetrejä  rutkasti. Asuimme retkeilyautossa ja yövyimme mihin milloinkin pystyimme. Eräänä aamuna  oli ikävä yllätys oven takana ,kun automme oli yön aikana päällystetty jauhesammuttimen jauheella, harmi siinä mielessä että aamupäivän reeni meni auton pesemiseen.  

 Reissun kohokohta oli vaellus Norjalaisten suosimalla retkeilyalueella. Alue on paikoin erittäin haastava kulkuista ja mäkistä, plussana vielä rinkka selässä, ei tarvi paljon jalkakyykkyä sen jälkeen tehdä..Ensimmäisenä päivänä kävelimme noin 9h ja toisena 11h ja suurimman osan reissusta satoi. Kuitenkin se tunne kun lysähti auton viereen otti kengät jalassa ja tutki kuinka monta rakkoa oli saanut aikaan ja tunsi mitä 20h kävelyä oli kehossa saanut aikaan, sen takia tätä urheilua tehdään. 

  Ennen Suomeen paluuta tein radikaalin ratkaisun ja päätin jättää aateli racen välistä, syy? koin saavani enemmän irti Norjassa, ei se ole minua millään tavalla eteenpäin vienyt kahtena edellis vuotenakaan. Kuumassa kisaaminen saa vain elimistöni ihan sekaisin ja teinkin kovemmat harjoitukset yleensä vähän viileämmissä olosuhteissa. Kotona otin loppuviikon rennosti mutta yllätyin itsekkin kun levon jälkeen kävimme valmentajan kanssa tekemässä 6x1km vetoja hiekkatiellä. Alkuvuodesta 3.15/km teki jo tiukkaa, koska juoksu on ollut minulla melko heikko alue, pää osin 3vuoden polvivaivailun takia. nyt kuitenkin 3.15 meni vk:lla ja nopein oli 2.55. ei sinänsä kova aika mutta minulle tärkeä kolmen minuutin alitus. 

Nyt on siis jo viimeinenkin vapaa päivä ehtoo puolella ja huomenna suuntaus kohti Niinisalon tykistöprikaattia. Vähän hirvittää, pakko myöntää. Mutta toisaalta, ensimmäistä kertaa elämässä on jonku muun laatima rytmi ja päivässä selvä ohjelma, tähän asti kun harjoitukset on suunniteltu edellisenä iltana tai varhain aamulla. Jatkossa tulenkin varmasti paljolti keskittymään siitä kertomiseen miten intissä pystyy harjoittelemaan, toivottavasti siitä on apua tuleville alokkaille!

-Antti